Yritysvastuudirektiivin (CSRD) ydinasioita on arvoketjujesi kokonaiskestävyys, joka pakottaa näkemään asiat laajasti ja tekemään yhteistyötä moneen suuntaan ja laajassa mittakaavassa. Vastuulliselle yritykselle tarjoutuu Erinomainen mahdollisuus kilpailuetuihin ja kestävän brändin rakentamiseen. Kuvassa on hypoteettinen sidosryhmäanalyysi, johon olen lisännyt muutamia kysymyksiä ajatuksiasi laajentamaan. Muista myös, että oma henkilöstökin (joka on siis myös sidosryhmä) muodostaa oleellisen kestävyysaspektin kaikissa yrityksissä. Kerro mitä ajatuksia tämä sinussa herättää. Joko tiedät miten peli pelataan kotiin?

Hannu Järvelin julkaisi 2 viikkoa sitten kirjoituksen kestävän kehityksen strategiasta. Lähdin pohtimaan johtamisjärjestelmän roolia sen toimeenpanossa: 1. Selkeän suunnitelman ja tavoitteiden asettamisessa ja integroinnissa yrityksen strategiaan ja arkeen on hyötyä johtamisjärjestelmästä. 2. Prosessien hallinnan ja dokumentoinnin avulla kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen voidaan systematisoida. Tämä kattaa toimintasuunnitelmien luomisen, resurssien jakamisen ja vastuiden määrittelyn. 3. Tavoitteiden seuranta ja mittaus on strategian ja johtamisjärjestelmän kannalta keskeistä. Mittarit/indikaattorit mahdollistavat säännöllisen arvioinnin ja tekemään tarvittavia muutoksia strategian toimeenpanossa tehokkaasti. 4. Riskien ja mahdollisuuksien hallinta on keskeinen osa johtamisjärjestelmää ja siten mahdollistaa kestävän kehityksen riskien ennakoivan hallinnan sekä suunnitelmien tekemisen mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja riskit minimoida. 5. Johdon sitoutuminen korostuu johtamisjärjestelmässä ja on keskeistä kestävän kehityksen strategian onnistumisessa. Johto vastaa strategian toimeenpanosta ja sen integroimisesta päivittäiseen toimintaan. Johtamisjärjestelmän kautta johto voi valvoa strategian toteutumista ja varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan kaikilla organisaation tasoilla. 6. Kestävän kehityksen strategian toimeenpano vaatii usein laajaa sidosryhmäyhteistyötä, ja johtamisjärjestelmä tukee sidosryhmien tehokasta osallistamista. Sidosryhmien palautteen ja odotusten huomioiminen auttaa kehittämään kestävän kehityksen strategiaa ja varmistaa, että se vastaa laajempia yhteiskunnallisia tarpeita. 7. Selkeä viestintä ja koulutus auttavat työntekijöitä ymmärtämään roolinsa ja vastuunsa kestävän kehityksen edistämisessä, mikä tekee strategiasta osan päivittäistä toimintaa. 8. Jatkuva parantaminen (PDCA) on johtamisjärjestelmän ydin ja siten tukee kestävän kehityksen strategian jatkuvaa kehittämistä. 9. Johtamisjärjestelmä auttaa varmistamaan, että organisaatio noudattaa kaikkia kestävään kehitykseen liittyviä lainsäädännön vaatimuksia, standardeja ja normeja. 10. Johtamisjärjestelmä optimoi resurssien käytön, kuten energian, raaka-aineiden ja työvoiman, joka vähentää kustannuksia sekä parantaa organisaation ekologista jalanjälkeä. Energiatehokkuuden ja jätteiden vähentäminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voivat olla osa kestävän kehityksen strategian toteutusta johtamisjärjestelmän avulla. Johtamisjärjestelmä toimii siis työkaluna, joka auttaa organisaatiota toteuttamaan kestävän kehityksen strategiaa järjestelmällisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Se varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet eivät jää irrallisiksi, vaan integroituu organisaation rakenteisiin, toimintaprosesseihin ja päätöksentekoon. Näin se tukee vastuullista ja kestävää toimintaa, joka hyödyttää sekä organisaatiota että yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä. #ERINOMAINEN #KESTÄVÄKEHITYS #JOHTAMISJÄRJESTELMÄ #TOIMINTAJÄRJESTELMÄ