Hukkajahti® on Business Excellence Finland Oy:n rekisteröity tavaramerkki 

ammattilaiset@erinomainen.fi

Lean peruskäsitteet

Petri Väyrynen • lokak. 18, 2022

Mitä LEAN on ja missä LEAN voi auttaa?

  • LEAN on johtamisjärjestelmä, filosofia ja ajattelutapa.
  • LEAN auttaa asiakastarpeiden ja -arvon ymmärtämisessä ja tuottamisessa
  • LEAN on lisäarvon tuottamista
  • LEAN auttaa ongelmien ratkaisussa ja niiden paremmassa ymmärtämisessä
  • LEAN on ongelmien ratkaisemista tiimityönä
  • LEAN auttaa kasvattamaan koko henkilökunnasta ongelmanratkaisijoita ja toiminnan kehittäjiä
  • LEAN on työn vakioimista ja visualisointia.
  • LEAN on jatkuvaa parantamista ja toiminnan kehittämistä


LEAN:in yhteydessä vilisee paljon erilaisia termejä, lyhenteitä ja japaninkielisiä sanoja. LEAN ei ole vain nippu työkaluja tai termejä vaan systeeminen ja vaativa johtamismalli, joka oikein käytettynä johtaa tyytyväisempiin työntekijöihin ja asiakkaisiin sekä parempaa tulosta tekevään liiketoimintaan poistamalla hukkaa ja lyhentämällä läpimenoaikoja.


LEAN perusajatuksena on vähentää kaikkea turhaa ja tehdä oikeanlaatuisia asioita oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Hukan poistamiseksi olemme halunneet säästää sinun aikaasi ja keräsimme yleisimmät LEAN-termit ja käsitteet alla olevaan listaan.


"LEAN-ajattelun tavoite pähkinänkuoressa on poistaa turha ja arvoa tuottamaton työ eli hukka."

LEAN termit ja LEAN sanasto

5S

5S on käytännön työkalu, jolla huolehditaan työssä viihtymisen, työturvallisuuden, siisteyden ja järjestyksen kehittämisestä sekä ylläpitämisestä. 5S:n tarkoituksena on luoda kurinalainen, visuaalinen, siisti ja hyvin järjestelty työympäristö.

5S koostuu viidestä eri osa-alueesta, joilla pyritään poistamaan hukkaa ja vähentämään arvoa tuottamatonta toimintaa.

Viisi s-kirjainta tulevat japanin kielen sanoista (suluissa suomenkieliset termit)

  • Seiri (Sorteeraa - poista kaikki turha ja tarpeeton)
  • Seiton (Systematisoi - järjestä tarvittava käyttötarpeen ja työprosessin mukaan)
  • Seiso (Siivoa ja puhdista - siisti paikat ja valvo, että siisteys ja järjestys säilyvät)
  • Seketsu (Standardoi - vakiinnuta toiminta, olosuhteet, työpisteet, työprosessi ja ohjeet)
  • Shitsuke (Seuraa -  seuraa, kyseenalaista, arvioi ja kehitä jatkuvasti)


A3

A3 kertoo kokonaisen tarinan ja tarjoaa strukturoitun ja standardoidun jatkuvan kehittämisen työkalun ongelman ratkaisemiseen ja raportoimiseen. A3 perustuu PDCA (plan-do-check-act) -ajatteluun. A3:seen sisältyy visuaalisuus jossa ratkaistava ongelma pyritään esittämään yhdellä paperilla josta se on nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Näin kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla. Yhteen silmäykseen pyritään mahduttamaan otsikko, taustatietot, tavoitteet, nykytila, analyysit, suunnitelma, vastuuhenkilöt ja aikataulu.


Andon

Andon on signaali, ääni- tai valomerkki tai vastaava, jonka tuotannossa työskentelevä operaattori antaa kohdatessaan poikkeaman kuten työkalun tai koneen hajoamisen, virheellisen osan, osien puuttumisen, tahdista tippumisen, tai muun virheen joka pitää korjata. Andonin avulla voidaan myös pyytää apua muilta, jotta prosessi ei pysähtyisi.


Asiakas

Asiakkaan tarpeen täyttäminen on minkä tahansa organisaation perustehtävä. Lean-ajattelussa pyritään maksimoimaan arvo asiakkaan kannalta. Toimintaa optimoidaan jatkuvasti asiakkaan kannalta, ei siis sisäisten toimintojen kannalta. 


Arvoa lisäämätön toiminta, eli hukka

Kaikki aktiviteetit, jotka eivät asiakkaan näkökulmasta lisää lopputuotteen arvoa esimerkiksi asiakaskokemuksen, muotoilun, toiminnallisuuden tai ominaisuuksien muodossa. Arvoa lisäämättömiä aktiviteetteja ovat;

  • Ylituotanto
  • Odottaminen
  • Virheet
  • Kuljettaminen
  • Liikkuminen
  • Yliprosessointi
  • Varastointi
  • Hyödyntämätön potentiaali


Arvoa lisäävät aktiviteetit

Kaikki aktiviteetit jotka muokkaavat tuotetta ja/tai palvelua kohti sitä tavoitetta jonka asiakas on tilannut tai on asiakkaalle lisäarvoa tuottava.


Arvovirta

Arvovirta muodostuu kaikista aktiviteeteista jotka tarvitaan tuotteen tai palvelun toimittamiseksi asiakkaalle. Arvovirtaan kuuluu sekä arvoa lisääviä ja arvoa lisäämättömiä (hukka) aktiviteetteja.


Arvovirtakuvaus – Value Stream Map

Arvovirtakuvaus on visuaalinen kuvaus miten materiaalit ja informaatio virtaa kohti asiakasta. Se sisältää laskelmat total cycle timesta ja arvoa lisäävästä ajasta. Arvovirtakuvaus tehdään yleensä kahtena versiona kuvaamaan sekä nykytilaa että tavoiteltua tilaa.


Asettaminen

Prosessi jossa tehdään muutokset liittyen yhden tuotteen valmistamisesta toiseksi tuotteeksi. Asettamisessa on sekä sisäisiä että ulkoisia elementtejä.


Asetusaika

Asetusaika on ajallinen kesto, joka kuvaa sitä aikaa, kun viimeinen hyvä tuote tulee valmiiksi tuotantoerästä ja ensimmäinen hyvä tuote seuraavasta tuotantoerästä valmistuu.


Autonomaatio

Autonomaatio on japaninkielisen termin Jidoka käännös. Sillä tarkoitetaan teknologisen älyn (automation with human intelligence) kytkemistä koneeseen joka pysähtyy mikäli ongelmia esiintyy ilman operaattorin tekemään inhimillistä päätöstä. Tämä mahdollistaa yhden operaattorin samanaikaisen monen koneen käyttämisen (ns. multiprocess handling).


Ennakoiva huolto – Total Preventative Maintenance, TPM

Ennakoiva huolto pyrkii varmistamaan, että tuotantolaitteet ovat luotettavasti operaattoreiden käytettävissä, jotta koneiden rikkoontumiselta tai koneista aiheutuvista laatuvirheiltä vältytään.


Gemba – Genchi Genbutsu

Gemba on japania ja tarkoittaa todellista paikkaa. Gemballa tarkoitetaan työtapaa, jossa

mennään ja tarkastellaan ongelmaa käytännössä siellä missä ongelma esiintyy ja työtä tehdään.

Oletus että ongelma on nähtävä käytännössä ennen kuin se pystytään ratkaisemaan.

Gemban toteuttamiseen liittyy Gemba kävely, jossa tutustutaan tarkemmin ongelmaan.


Heijunka

Heijunka tarkoittaa tasoitettua tuotantoa. Tuotanto pyritään järjestelemään niin, että tuotteitteiden tai palveluiden eroavaisuuksista johtuvat vaihtelut tasoittuvat.

Heijunka liittyy työn määrän säätelyyn tuotantosuunnitelmassa määrän ja valikoiman osalta tiettynä ajanjaksona. Se on edellytys kyvylle tuottaa juuri oikeaan aikaan (JOT). Heijunkaa hyödynnetään välttämään liiallista eräajoa eri tuotetyyppeihin ja tuotantomääriin liittyen eli tavoitellaan tuotantotapaa, jossa prosessi pystyy vaihtamaan tuotetta tarpeen ja tilausten mukaan.


Hoshin

Hoshin liittyy tavoitteisiin ja keinoihin sekä priorisointiin pyrkimyksenä viedä organisaatio uudelle suoritustasolle.


Hukka eli arvoa lisäämätön toiminta

Kaikki aktiviteetit, jotka eivät asiakkaan näkökulmasta lisää lopputuotteen arvoa esimerkiksi asiakaskokemuksen, muotoilun, toiminnallisuuden tai ominaisuuksien muodossa. Arvoa lisäämättömiä aktiviteetteja ovat;

  • Ylituotanto
  • Odottaminen
  • Virheet
  • Kuljettaminen
  • Liikkuminen
  • Yliprosessointi
  • Varastointi
  • Hyödyntämätön potentiaali


Imuohjaus

Imuohjaus on tuotannon ohjauksen muoto, jossa tuotteita tai palveluita tuotetaan vain jos asiakkaat (sisäiset tai ulkoiset) niitä tilaavat.


Jatkuva parantaminen

Jatkuvan parantamisen käytänto, jonka pyrkimyksenä on tehdä asiat paremmin, nopeammin, tuottavammin tai halvemmalla. Jatkuvan parantamisen kohteina voivat olla esim. läpimenoaika, laatu, tuottavuus, henkilöstön tyytyväisyys ja asiakaskokemus.


Jatkuva virtaus

Tavarat tai puolivalmisteet liikkuvat tuotantojärjestelmässä ilman että niitä kootaan yhteen tuotantoeriksi.


Jidoka

Jidokasta käytetään myös termiä autonomaatio. Jidoka yhdistää inhimillisen älyn koneeseen, joka pysähtyy kun ongelmia ilmenee. Jidoka viittaa kykyyn keskeyttää tuotanto ihmisvoimin tai koneellisesti, mikäli ilmenee koneen toimintahäiriö, laatuvirhe tai muu vastaava. Jidoka auttaa estämään päästämästä virheellisiä suoritteita eteenpäin arvovirrassa, tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan laatua tuotantoprosessiin.


Jidokan 4 vaihetta ovat:

  1. Havaitse poikkeama
  2. Pysäytä prosessi
  3. Korjaa ongelma
  4. Selvitä pohjimmainen syy (juurisyy) ja poista se


Juuri oikeaan tarpeeseen (JOT) – Just in Time (JIT)

Juuri oikeaan tarpeeseen antaa asiakkaille sitä mitä he haluavat, silloin kun he sitä haluavat tietyn laatuisena hyödyntäen mahdollisimman vähän voimavaroja (koneet, työvoima, tila ja kesken olevat työt (WIP)).


Juurisyy eli pohjimmainen syy

Systemaattiseen ja ammattimaiseen ongelmanratkaisuun kuuluu pohjinmaisen syyn löytäminen eli juurisyyn analyysi, jonka avulla selvitetään tapahtuman välittömät syyt sekä tapahtuman syntyyn oleellisesti vaikuttaneet tekijät. Tapahtumien juurisyiden selvittäminen on tärkeää puutteiden korjaamiseksi ja tapahtumien toistumisen estämiseksi.


Kaizen

Kaizen muodostuu kahdesta japanin kielisestä termistä Kai – muutos ja Zen – hyvä.

Kaizenit ovat keino jatkuvan parantamisen toteuttamiseen arvoa tuottamattoman toiminnan eli hukan eliminoimiseksi.  Kaizen liittyy jatkuvaan parantamiseen jossa hukkaa (Muda) eliminoidaan yksi kerrallaan mahdollisimman pienin kustannuksin. Kaizeneihin osallistuvat kaikki organisaation jäsenet, eivät pelkästään niihin erikoistuneet toiminnan kehittäjät.


Kanban

Kanban on japanin kielinen sana, joka tarkoittaa signaalia. Kanban on visuaalinen työkalu, jonka avulla kuvataan jonkun tarkasteltavan asian todellista tilaa. Sitä käytetään imujärjestelmässä signaloimaan koska tuotannon tulisi alkaa. Kanban voi saada eri muotoja (kortit, taulut, valot, korit jne.) Tuotannossa Kanbanit varmistavat että tuotannossa on riittävästi raaka-ainetta tai muuta työstettävää.


Kapasiteetti

Määrä joka pystytään tuottamaan esim. tietyllä laitteella, koneella tai ihmisen toimesta (käsin).


Kata

Kata on vakioitu käyttäytymis- tai toimintamalli, jonka avulla voidaan saavuttaa systemaattinen jatkuva kehittyminen ja jatkuva parantaminen koko organisaatiossa. Alla muutama esimerkki:


Kehittämis-KATAn vaiheet ovat seuraavat:

  1. Määrittele tahtotila ("Pohjantähti")
  2. Tunnista nykytila
  3. Määrittele seuraava tahtotila (eli askel askeleelta kohti "Pohjantähteä")
  4. Etene kohti tavoitetilaa toteuttamalla nopeita, toistettuja PDCA-jaksoja, joiden aikana muutat vai yhtä asiaa kerrallaan


Valmennus-KATAa voidaan käyttää ryhmien kehitystyön ohjaamiseen. Se perustuu viiteen ohjaavaan kysymykseen:

  1. Mikä on tavoitetila?
  2. Mikä on tämän hetken tila?
  3. Mitä esteitä tavoitetilan saavuttamisen tiellä on? Mitä käsitellään nyt?
  4. Mikä on seuraava askel ja mitä siltä odotamme?
  5. Milloin voimme todeta muutoksen tapahtuneen ja mitä sen tekemisestä opittiin?


Lean Enterprise

Lean Enterprise kuvaa yritystä joka määrätietoisesti pyrkii eliminoimaan hukkaa kaikissa aktiviteeteissaan, ei pelkästään tuotannossa.


Lean ajattelu

Lean ajattelu perustuu jatkuvaa parantamista toteuttavaan Lean filosofiaan. Lean ajattelussa korostuu arvon tuottaminen asiakkaalle, toimintaan liittyvän hukan poistaminen ja virtauksen parantaminen. Jatkuvaa parantamista korostava Lean ajattelu korostaa toiminnan ja prosessien kehittämistä askel kerrallaan.


Lean filosofia

Lean johtamisen perustana pidetään usein jatkuvaa parantamista korostavaa Lean filosofiaa. Käytännössä konkretisoidaan Leanin viiden perusperiaatteen kautta.

  1. Määritellään tuotteen tai palvelun arvo asiakkaan näkökulmasta
  2. Tunnistetaan arvovirta ja poistetaan kaikki hukka eli arvoa tuottamaton toiminta
  3. Suunnitellaan ja toteutetaan arvovirta siten, että tuote/palvelu virtaa työvaiheesta toiseen tehokkaasti,  eli juuri oikeaan aikaan ja oikeanlaisena.
  4. Tuotetaan tuotetta tai palvelua imuohjauksella, eli vain todellista asiakastarvetta vasten
  5. Kehitetään toimintaa jatkuvasti ja tavoitellaan täydellisyyttä


Lean johtaminen

Lean johtaminen on Lean ajatteluun pohjautuva johtamistapa. Se korostaa toiminnan pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämistä. Käytännössä Lean johtamisessa korostuu koko organisaation osallistaminen kehittämistoimintaan. Jos kehittäminen ja sen toimeenpano on pelkästään organisaation johdosta riippuvainen, päästään tällöin toiminnan kehittämisessä vain rajallisiin tuloksiin.


Lean tuotanto

Lean tuotanto pyrkii määrätietoisesti poistamaan hukkaa kaikista tuotantoon liittyvistä aktiviteeteista. Lean pyrkii tuottamaan tavaroita oikeaan aikaan, käyttäen mahdollisimman vähän voimavaroja; paremmin, nopeammin ja halvemmalla kuin kilpailijat.


Läpimeno, läpimenoaika (Lead time)

Läpimeno kuvaa miten työ etenee tuotannossa. Läpimenoaika (Lead time) Läpimenoaika kuvaa tarvittavaa aikaa tilauksen vastaanottamisesta tuotteen toimittamiseen asiakkaalle.


Massaräätälöinti

Massaräätälöinti on tuotantomenetelmä joka painottaa suhteellisen pienten määrien tuotantoa kerralla vastaten asiakkaan määrittelemään, ainakin jossain määrin räätälöityyn tarpeeseen.


Massatuotanto

Massatuotanto liittyy hyvin vakioitujen tuoteiden suuriin tuotantomääriin.


Muda

Muda on japaninkielinen sana ja tarkoittaa hukkaa (tuhlaus, hyödyttömyys, turhuus) eli kaikkea toimintaa mikä on ristiriidassa arvonlisäyksen kanssa.

Muda on aktiviteetti joka lisää kustannuksia lisäämättä tuotteeseen tai palveluun arvoa asiakkaan näkökulmasta.


Mura

Mura on japaninkielinen sana ja tarkoittaa epätasaisuutta ja epäsäännöllisyyttä ja se liittyy prosessin laadun, kustannusten ja läpimenon vaihteluun. Mura on juurisyy kaikkeen hukkaan eli arvoa tuottamattomaan työhön.


Muri

Muri on japaninkielinen sana ja tarkoittaa ylikuormitusta, ylivoimaa, liiallisuutta. mahdottomuutta tai järjettömyyttä.

LEANissa Muri liittyy siihen, että joku tehtävä on kohtuuton tai liian vaikea tehtäväksi.


OEE

OEE (Overall Equipment Effectiveness) on tuottavuutta mittaava tunnusluku, joka lasketaan käytettävyyden, nopeuden ja laadun tulona.


Ongelmanratkaisu

Käytäntö jossa määritellään ratkaisut tunnistettuihin ongelmiin ja siten mahdollistetaan korvaavat toimenpiteet prosessin, tuotteen tai palvelun osalta. Ongelmanratkaisu voi perustua joko loogiseen päättelyyn tai luoviin ongelmanratkaisun menetelmiin ja joissain yhteyksissä myös niiden yhdistelyyn.


PDCA malli

PDCA mallin nimi tulee sen neljän vaiheen alkukirjaimista: Plan, Do, Check, Act. Kyseinen malli kuvaa jatkuvaa parantamista tukevan ja ylläpitävän kehittämisen kehän vaiheet. Tunnetaan myös nimellä Demingin laatuympyrä.


Pareto

Pareton periaate on Pareto-jakaumien erityistapaus, jonka mukaan missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä. Tunnetaan myös 80/20 sääntönä.

Pareto -kaavio on graafinen esitystapa, joka ilmentää keskeiset tarkasteltavaan asiaan vaikuttavat syyt.


Poke Yoke

Japaninkielinen termi joka kuvaa virheiden estämistä. Poka Yokea hyödyntämällä yritetään estää virheellisten tuotosten tekeminen. Se liittyy edullisiin laadunvarmistustyökaluihin joita käytetään osana Jidoka järjestelmää.


Prosessin läpimenoaika (Cycle time)

Aika jonka tietyn tehtävävän toistaminen vie alusta alkuun eli kun uuden tehtävän suorittaminen alkaa ja tämän jälkeisen samanlaisen tehtävän suorittaminen samalla koneella tai samassa prosessissa.

Prosessin läpimenoaikaa ei tule sotkea läpimenoaikaan (Lead time) joka normaalisti sisältää odotusajan prosessia ennen, aikana ja jälkeen.


Pullonkaula

Prosessin hitain vaihe, joka hidastaa koko prosessin etenemistä.


Six Sigma

Six Sigma on tilastotieteeseen perustuva laatujohtamisen työkalu, jonka popularisoi aikanaan Motorola ja sen luoma menetelmäkokonaisuus, joka pyrkii prosessien parantamiseen vaihtelun (varianssi) vähentämisen keinoin. Six Sigma ilmentää laatutasoa, jossa virheiden määrä on 4,3 virhettä miljoonasta. Mentelmä kohdistaa huomion satunnaissyihin ja -ongelmiin.


SMED

SMED on lyhennelmä sanoista Single Minute Exchange of Dies.

Menetelmä, jolla kehitetään toimintaa vaihtoaikojen pienentämiseksi.


SPC

Statistical Process Control eli tilastollinen prosessinohjaus on tilastotieteeseen ja mittaamiseen perustuva menetelmä, jonka avulla hallitaan prosesseja. SPC nähdään usein laadunvarmistuksen työkaluna, jota voi käyttää osana kokonaisvaltaista laatu- ja kehittämistoimintaa.

SPC käytöllä pyritään ymmärtämään esim. tuotantoprosessin  normaalihajontaa ja vaihteluväliä sekä ennakoimaan prosessin muuttumista hallitsemattomaksi ennen kuin näin käy, jolloin se voidaan vielä estää.


Standardoitu työ

Standardoitu työ liittyy työn organisointiin parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Standardoituun työhön liittyy tahtiaika (Takt-time), työjärjestys ja tietty varasto tuotannossa tarvittavia raaka-aineita tai puolivalmisteita.


Tahdistin

Menetelmä prosessin tahdistamiseksi vastaamaan tahtiaikaa.


Tahtiaika

Tahtiaika (Takt-time) on aika joka pitäisi kulua komponentin tuottamiseen yhteen lopputuotteeseen. Tahtiaika perustuu kuukausittaiseen tuotannon suunnitteluun. Päivittäin käytettävissä olevan ajan oletetaan olevan 100 % säännöllisestä työajasta. Tahtiaika pitää tuotannon aikataulussa.

Sen laskentakaava on (Käytettävissä oleva työaika / Tilattujen tuotteiden lukumäärä).


Tuottavuus

Tuotetun hyödyn suhde panoksiin.


Työntöohjaus

Työntöohjaus on tuotannon ohjauksen muoto jossa tuotteita valmistetaan riippumatta siitä onko asiakastilausta jo olemassa. Valmistetut tuotteet menevät varastoon, josta ne aikanaan toimitetaan asiakkaille.


Yhden kappaleen virtaus

Yhden kappaleen virtaus on tuotantofilosofia, joka perustuu tuotteen siirtymiseen yhdeltä koneelta toiselle yksi kerrallaan ilman että väliin syntyy varastoa.


Miten voimme olla avuksi?

Toteutamme jatkuvan kehittämiseen ja Lean-ajatteluun liittyvää koulutusta, kehittämistyöpajoja ja Lean-toiminnan auditointeja.


Soita  tai lähetä viesti!



Tekijä Hannu Järvelin 31 Oct, 2024
Yritysvastuudirektiivin (CSRD) ydinasioita on arvoketjujesi kokonaiskestävyys, joka pakottaa näkemään asiat laajasti ja tekemään yhteistyötä moneen suuntaan ja laajassa mittakaavassa. Vastuulliselle yritykselle tarjoutuu Erinomainen mahdollisuus kilpailuetuihin ja kestävän brändin rakentamiseen. Kuvassa on hypoteettinen sidosryhmäanalyysi, johon olen lisännyt muutamia kysymyksiä ajatuksiasi laajentamaan. Muista myös, että oma henkilöstökin (joka on siis myös sidosryhmä) muodostaa oleellisen kestävyysaspektin kaikissa yrityksissä. Kerro mitä ajatuksia tämä sinussa herättää. Joko tiedät miten peli pelataan kotiin?
Tekijä Elina Mäkinen 20 Sep, 2024
Hannu Järvelin julkaisi 2 viikkoa sitten kirjoituksen kestävän kehityksen strategiasta. Lähdin pohtimaan johtamisjärjestelmän roolia sen toimeenpanossa: 1. Selkeän suunnitelman ja tavoitteiden asettamisessa ja integroinnissa yrityksen strategiaan ja arkeen on hyötyä johtamisjärjestelmästä. 2. Prosessien hallinnan ja dokumentoinnin avulla kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen voidaan systematisoida. Tämä kattaa toimintasuunnitelmien luomisen, resurssien jakamisen ja vastuiden määrittelyn. 3. Tavoitteiden seuranta ja mittaus on strategian ja johtamisjärjestelmän kannalta keskeistä. Mittarit/indikaattorit mahdollistavat säännöllisen arvioinnin ja tekemään tarvittavia muutoksia strategian toimeenpanossa tehokkaasti. 4. Riskien ja mahdollisuuksien hallinta on keskeinen osa johtamisjärjestelmää ja siten mahdollistaa kestävän kehityksen riskien ennakoivan hallinnan sekä suunnitelmien tekemisen mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja riskit minimoida. 5. Johdon sitoutuminen korostuu johtamisjärjestelmässä ja on keskeistä kestävän kehityksen strategian onnistumisessa. Johto vastaa strategian toimeenpanosta ja sen integroimisesta päivittäiseen toimintaan. Johtamisjärjestelmän kautta johto voi valvoa strategian toteutumista ja varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan kaikilla organisaation tasoilla. 6. Kestävän kehityksen strategian toimeenpano vaatii usein laajaa sidosryhmäyhteistyötä, ja johtamisjärjestelmä tukee sidosryhmien tehokasta osallistamista. Sidosryhmien palautteen ja odotusten huomioiminen auttaa kehittämään kestävän kehityksen strategiaa ja varmistaa, että se vastaa laajempia yhteiskunnallisia tarpeita. 7. Selkeä viestintä ja koulutus auttavat työntekijöitä ymmärtämään roolinsa ja vastuunsa kestävän kehityksen edistämisessä, mikä tekee strategiasta osan päivittäistä toimintaa. 8. Jatkuva parantaminen (PDCA) on johtamisjärjestelmän ydin ja siten tukee kestävän kehityksen strategian jatkuvaa kehittämistä. 9. Johtamisjärjestelmä auttaa varmistamaan, että organisaatio noudattaa kaikkia kestävään kehitykseen liittyviä lainsäädännön vaatimuksia, standardeja ja normeja. 10. Johtamisjärjestelmä optimoi resurssien käytön, kuten energian, raaka-aineiden ja työvoiman, joka vähentää kustannuksia sekä parantaa organisaation ekologista jalanjälkeä. Energiatehokkuuden ja jätteiden vähentäminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voivat olla osa kestävän kehityksen strategian toteutusta johtamisjärjestelmän avulla. Johtamisjärjestelmä toimii siis työkaluna, joka auttaa organisaatiota toteuttamaan kestävän kehityksen strategiaa järjestelmällisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Se varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet eivät jää irrallisiksi, vaan integroituu organisaation rakenteisiin, toimintaprosesseihin ja päätöksentekoon. Näin se tukee vastuullista ja kestävää toimintaa, joka hyödyttää sekä organisaatiota että yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä. #ERINOMAINEN #KESTÄVÄKEHITYS #JOHTAMISJÄRJESTELMÄ #TOIMINTAJÄRJESTELMÄ
Erinomainen keskustelu
Tekijä Hannu Järvelin 06 Nov, 2023
Erinomaisen johtamisjärjestelmän ominaispiirteet. 1. Selkeät tavoitteet 2. Roolien ja vastuiden selkeys 3.Prosessien optimointi 4. Suoritusarviointi 5.Tiedon jakaminen 6. Resurssien hallinta 7. Innovointi ja kehitys
Share by: