Hukkajahti® on Business Excellence Finland Oy:n rekisteröity tavaramerkki 

ammattilaiset@erinomainen.fi

Miksi prosesseja pitäisi parantaa?

Hannu Järvelin • 22. lokakuuta 2021

Aika monessa yrityksessä ajatellaan, että menestys seuraa kun teemme oikeita asioita ja kohdennamme resurssimme niihin. Näinhän se toki on, mutta sillä ei pääse kovinkaan pitkälle vaan ainoastaan alkuun. Useimmat meistä eivät kiinnitä huomiota siihen, että kaikki yritykset kohtaavat rajoitteita ja yleisimmät niistä ovat raha ja henkilöstö tai vieläpä osaaminenkin. Rajoitteemme asettavat meille liikkumisalueen, jolla joudumme pysymään ellemme löydä jostain mahdollisuutta tehdä itselle lisätilaa eli yleensä lisää rahoitusta.


Rahoituksen rajallisuudesta murehtimisen sijaan on huomattavasti tuottavampaa miettiä kuinka tehokkaita olemme. Sen sijaan, että katsomme mitä teemme tulee kiinnittää huomiota siihen miten teemme asioita. Tulemme siis yrityksen prosesseihin. Aika harvoin yritysjohdolla riittää aikaa ja energiaa kiinnittää tähän riittävää huomiota, koska nämä asiat koetaan liian yksityiskohtaisina eivätkä ne, suoraan sanoen, kiinnosta ja inspiroi johtoa riittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä (vaihdoin sanajärjestyksen), että toimitaan samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä puolestaan johtaa poikkeuksetta tehokkuuden ja samalla kannattavuudenkin menetyksen jatkumoon. Aiheesta löytyy paljonkin tutkimustietoa ja yleisesti voidaan arvioida, että jos yrityksen prosessikartta on suunnilleen koskematon ja historian perimää eli prosessien kypsyystaso on alhainen, prosesseista löytyy hukkaa usein jopa 40% (ks. mm. Harmon, 2004; Fisher, 2004; Rummler-Brache, 2004; Rosemann et al. 2005).





"Suurin ongelma on, jos prosessin suorituskyky ei ole tiedossa, sillä ei ole omistajaa eikä sitä johdeta." 

Arvovirta-analyysistä apua

40% hukka kuulosta paljolta, mutta asia selviää onneksi kun prosessin kulkua analysoidaan kunnolla käyttämällä esimerkiksi arvovirta-analyysia (Kaizen Event). Ne teistä, jotka ovat olleet mukana tällaisessa muistavat varmaan hyvin, miten silmiä avaava oppimiskokemus se oli.


Mahdollinen tapa mitata organisaation kypsyyttä eli maturiteettia on käyttää EFQM-kehystä ja pistejärjestelmää. Tyypillisesti pelkällä sertifioidulla laatujärjestelmällä saadaan selvästi alle puolet mahdollisista EFQM-kypsyyspisteistä eli ollaan vielä siis alkumetreillä.


Moni saattaa ajatella, että koska meillä on ISO-9001 sertifioitu laatujärjestelmä, asiamme ovat kunnossa. Näin yksinkertaista tämä ei ole koska ISO-9001 auttaa varmistamaan ihan perusasioiden olemassaolon ja auditeissakin löytyy aina vain ne helpot poikkeamat, joita ei edes tarvitse kunnolla sulkea (siis sillä tavalla, että ongelma ei toistu missään ja siitä voidaan olla varmoja). Toimintamalleihin ja prosesseihin tulee suhtautua oleellisena menestystekijänä eikä välttämättömänä pahana joka tarvitaan koska ISO 9001 vaatii sitä. Vaikka prosesseja ei olisi kuvattu kunnolla, on paljon suurempi ongelma, jos prosessin suorituskyky ei ole tiedossa eikä sillä ei ole omistajaa eikä prosessia johdeta mitenkään. Tällaisessa ympäristössä voidaan vain todeta, että emme tiedä prosessiemme suorituskykyä emmekä siis edes yritä ottaa koneestamme tehoja irti ja parantaa kannattavuuttamme. Kenellä yritysjohtajalla on varaa myöntää tämä tosiasia pelkäämättä saavansa potkut?



Näin parannat kannattavuuttasi olleellisesti


Tässä sinulle hyväksi havaitsemiani keinoja, joilla parannat kannattavuuttasi oleellisesti:

  • Katso, että organisaatiossasi prosesseilla on omistajat, jotka vastaavat suorituskyvystä
  • Katso, että johto on kiinnostunut prosessien suorituskyvystä
  • Katso, että prosessien suorituskykymittarit on valittu oikein
  • Katso, että teillä on osaamista prosessien kyvykkyyden parantamisesta (Lean ja 6Sigma)
  • Kysy henkilökunnalta ideoita parantamiseen
  • Ota selvää paljon huonot prosessisi maksavat sinulle
  • Investoi 5% edellisestä prosessien parantamiseen ja havaitse että pääset tässä voitolle muutamassa kuukaudessa

 

Systemaattisesti sydämellä,

Hannu Järvelin
Master Black Belt
Kehittämistoimisto Erinomainen

Kestävyytesi koskettaa myös sidosryhmiäsi

Tekijä Hannu Järvelin • 31. lokakuuta 2024
Yritysvastuudirektiivin (CSRD) ydinasioita on arvoketjujesi kokonaiskestävyys, joka pakottaa näkemään asiat laajasti ja tekemään yhteistyötä moneen suuntaan ja laajassa mittakaavassa. Vastuulliselle yritykselle tarjoutuu Erinomainen mahdollisuus kilpailuetuihin ja kestävän brändin rakentamiseen. Kuvassa on hypoteettinen sidosryhmäanalyysi, johon olen lisännyt muutamia kysymyksiä ajatuksiasi laajentamaan. Muista myös, että oma henkilöstökin (joka on siis myös sidosryhmä) muodostaa oleellisen kestävyysaspektin kaikissa yrityksissä. Kerro mitä ajatuksia tämä sinussa herättää. Joko tiedät miten peli pelataan kotiin?

Johtamisjärjestelmä kestävyys strategian toimeenpanossa

Tekijä Elina Mäkinen • 20. syyskuuta 2024
Hannu Järvelin julkaisi 2 viikkoa sitten kirjoituksen kestävän kehityksen strategiasta. Lähdin pohtimaan johtamisjärjestelmän roolia sen toimeenpanossa: 1. Selkeän suunnitelman ja tavoitteiden asettamisessa ja integroinnissa yrityksen strategiaan ja arkeen on hyötyä johtamisjärjestelmästä. 2. Prosessien hallinnan ja dokumentoinnin avulla kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen voidaan systematisoida. Tämä kattaa toimintasuunnitelmien luomisen, resurssien jakamisen ja vastuiden määrittelyn. 3. Tavoitteiden seuranta ja mittaus on strategian ja johtamisjärjestelmän kannalta keskeistä. Mittarit/indikaattorit mahdollistavat säännöllisen arvioinnin ja tekemään tarvittavia muutoksia strategian toimeenpanossa tehokkaasti. 4. Riskien ja mahdollisuuksien hallinta on keskeinen osa johtamisjärjestelmää ja siten mahdollistaa kestävän kehityksen riskien ennakoivan hallinnan sekä suunnitelmien tekemisen mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja riskit minimoida. 5. Johdon sitoutuminen korostuu johtamisjärjestelmässä ja on keskeistä kestävän kehityksen strategian onnistumisessa. Johto vastaa strategian toimeenpanosta ja sen integroimisesta päivittäiseen toimintaan. Johtamisjärjestelmän kautta johto voi valvoa strategian toteutumista ja varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet huomioidaan kaikilla organisaation tasoilla. 6. Kestävän kehityksen strategian toimeenpano vaatii usein laajaa sidosryhmäyhteistyötä, ja johtamisjärjestelmä tukee sidosryhmien tehokasta osallistamista. Sidosryhmien palautteen ja odotusten huomioiminen auttaa kehittämään kestävän kehityksen strategiaa ja varmistaa, että se vastaa laajempia yhteiskunnallisia tarpeita. 7. Selkeä viestintä ja koulutus auttavat työntekijöitä ymmärtämään roolinsa ja vastuunsa kestävän kehityksen edistämisessä, mikä tekee strategiasta osan päivittäistä toimintaa. 8. Jatkuva parantaminen (PDCA) on johtamisjärjestelmän ydin ja siten tukee kestävän kehityksen strategian jatkuvaa kehittämistä. 9. Johtamisjärjestelmä auttaa varmistamaan, että organisaatio noudattaa kaikkia kestävään kehitykseen liittyviä lainsäädännön vaatimuksia, standardeja ja normeja. 10. Johtamisjärjestelmä optimoi resurssien käytön, kuten energian, raaka-aineiden ja työvoiman, joka vähentää kustannuksia sekä parantaa organisaation ekologista jalanjälkeä. Energiatehokkuuden ja jätteiden vähentäminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka voivat olla osa kestävän kehityksen strategian toteutusta johtamisjärjestelmän avulla. Johtamisjärjestelmä toimii siis työkaluna, joka auttaa organisaatiota toteuttamaan kestävän kehityksen strategiaa järjestelmällisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Se varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet eivät jää irrallisiksi, vaan integroituu organisaation rakenteisiin, toimintaprosesseihin ja päätöksentekoon. Näin se tukee vastuullista ja kestävää toimintaa, joka hyödyttää sekä organisaatiota että yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä. #ERINOMAINEN #KESTÄVÄKEHITYS #JOHTAMISJÄRJESTELMÄ #TOIMINTAJÄRJESTELMÄ

Näin teet kestävän kehityksen strategian

Tekijä Hannu Järvelin • 7. syyskuuta 2024
Kestävän kehityksen tulee olla yksi yrityksen strategisista teemoista kestävyysstrategian luominen vaatii monien eri osatekijöiden huomioon ottamista. Alla on muutamia askelia, jotka voivat auttaa strategian luomisessa. Autamme mielellämme sinua tässä prosessissa: lisätietoja www.erinomainen.fi 1. Arvioi nykyinen tilanne: Ensimmäinen askel on arvioida organisaation nykyinen tilanne ja määrittää kestävän kehityksen tavoitteet. Tämä voi sisältää esimerkiksi ympäristövaikutusten, sosiaalisen vaikuttavuuden ja taloudellisen kestävyyden analysoinnin.  2. Tee sidosryhmäanalyysi: Määritä, keitä organisaation tärkeimmät sidosryhmät ovat, kuten asiakkaat, työntekijät, sijoittajat ja yhteisö. Selvitä näiden sidosryhmien odotukset kestävän kehityksen suhteen ja kuuntele heidän näkemyksiään strategian suhteen. 3. Aseta tavoitteet ja mittarit: Aseta selkeät tavoitteet kestävälle kehitykselle, jotka ovat konkreettisia, mitattavissa olevia ja aikarajoitteisia. Esimerkkejä tavoitteista voivat olla vähentää hiilidioksidipäästöjä tietty prosenttiosuus vuodessa tai lisätä kierrätysasteen tiettyyn lukuun. 4. Kehitä toimenpidesuunnitelma: Määritä konkreettiset toimenpiteet ja aikataulu kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi energiatehokkuuden parantamista, vastuullisten hankintakäytäntöjen käyttöönottoa tai yhteisöllisten ohjelmien kehittämistä. 5. Viestintä ja raportointi: Kestävän kehityksen strategian avoimuus ja viestintä ovat avainasemassa. Kehitä keinoja raportoida edistymisestä sidosryhmille ja yhteisölle sekä viestiä yrityksen sitoutumisesta kestävyyteen. 6. Seuraa ja päivitä strategiaa: Kestävän kehityksen strategia ei ole pysyvä, vaan pitäisi olla joustava ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Seuraa edistymistä ja arvioi säännöllisesti strategian tehokkuutta. Päivitä tarvittaessa toimenpidesuunnitelmaa ja tavoitteita. On tärkeää huomata, että kestävän kehityksen strategian luominen vaatii sitoutumista kaikilta organisaation tasoilta. Se ei ole yhden henkilön tehtävä, vaan vaatii yhteistyötä eri osastojen ja sidosryhmien välillä. #erinomainen #hukkajahti #wakaru #kestavakehitys
Share by: