Aika monessa yrityksessä ajatellaan, että menestys seuraa kun teemme oikeita asioita ja kohdennamme resurssimme niihin. Näinhän se toki on, mutta sillä ei pääse kovinkaan pitkälle vaan ainoastaan alkuun. Useimmat meistä eivät kiinnitä huomiota siihen, että kaikki yritykset kohtaavat rajoitteita ja yleisimmät niistä ovat raha ja henkilöstö tai vieläpä osaaminenkin. Rajoitteemme asettavat meille liikkumisalueen, jolla joudumme pysymään ellemme löydä jostain mahdollisuutta tehdä itselle lisätilaa eli yleensä lisää rahoitusta.

Rahoituksen rajallisuudesta murehtimisen sijaan on huomattavasti tuottavampaa miettiä kuinka tehokkaita olemme. Sen sijaan, että katsomme mitä teemme tulee kiinnittää huomiota siihen miten teemme asioita. Tulemme siis yrityksen prosesseihin. Aika harvoin yritysjohdolla riittää aikaa ja energiaa kiinnittää tähän riittävää huomiota, koska nämä asiat koetaan liian yksityiskohtaisina eivätkä ne, suoraan sanoen, kiinnosta ja inspiroi johtoa riittävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä (vaihdoin sanajärjestyksen), että toimitaan samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä puolestaan johtaa poikkeuksetta tehokkuuden ja samalla kannattavuudenkin menetyksen jatkumoon. Aiheesta löytyy paljonkin tutkimustietoa ja yleisesti voidaan arvioida, että jos yrityksen prosessikartta on suunnilleen koskematon ja historian perimää eli prosessien kypsyystaso on alhainen, prosesseista löytyy hukkaa usein jopa 40% (ks. mm. Harmon, 2004; Fisher, 2004; Rummler-Brache, 2004; Rosemann et al. 2005).



40% hukka kuulosta paljolta, mutta asia selviää onneksi kun prosessin kulkua analysoidaan kunnolla käyttämällä esimerkiksi arvovirta-analyysia (Kaizen Event). Ne teistä, jotka ovat olleet mukana tällaisessa muistavat varmaan hyvin, miten silmiä avaava oppimiskokemus se oli.

Mahdollinen tapa mitata organisaation kypsyyttä eli maturiteettia on käyttää EFQM-kehystä ja pistejärjestelmää. Tyypillisesti pelkällä sertifioidulla laatujärjestelmällä saadaan selvästi alle puolet mahdollisista EFQM-kypsyyspisteistä eli ollaan vielä siis alkumetreillä.

Moni saattaa ajatella, että koska meillä on ISO-9001 sertifioitu laatujärjestelmä, asiamme ovat kunnossa. Näin yksinkertaista tämä ei ole koska ISO-9001 auttaa varmistamaan ihan perusasioiden olemassaolon ja auditeissakin löytyy aina vain ne helpot poikkeamat, joita ei edes tarvitse kunnolla sulkea (siis sillä tavalla, että ongelma ei toistu missään ja siitä voidaan olla varmoja). Toimintamalleihin ja prosesseihin tulee suhtautua oleellisena menestystekijänä eikä välttämättömänä pahana joka tarvitaan koska ISO 9001 vaatii sitä. Vaikka prosesseja ei olisi kuvattu kunnolla, on paljon suurempi ongelma, jos prosessin suorituskyky ei ole tiedossa eikä sillä ei ole omistajaa eikä prosessia johdeta mitenkään. Tällaisessa ympäristössä voidaan vain todeta, että emme tiedä prosessiemme suorituskykyä emmekä siis edes yritä ottaa koneestamme tehoja irti ja parantaa kannattavuuttamme. Kenellä yritysjohtajalla on varaa myöntää tämä tosiasia pelkäämättä saavansa potkut?

Näin parannat kannattavuuttasi olleellisesti

Tässä sinulle hyväksi havaitsemiani keinoja, joilla parannat kannattavuuttasi oleellisesti:

• Katso, että organisaatiossasi prosesseilla on omistajat, jotka vastaavat suorituskyvystä
• Katso, että johto on kiinnostunut prosessien suorituskyvystä
• Katso, että prosessien suorituskykymittarit on valittu oikein
• Katso, että teillä on osaamista prosessien kyvykkyyden parantamisesta (Lean ja 6Sigma)
• Kysy henkilökunnalta ideoita parantamiseen
• Ota selvää paljon huonot prosessisi maksavat sinulle
• Investoi 5% edellisestä prosessien parantamiseen ja havaitse että pääset tässä voitolle muutamassa kuukaudessa

Systemaattisesti sydämellä,

Hannu Järvelin
Master Black Belt
Kehittämistoimisto Erinomainen